Rivien välissä

Siitä on nyt tasan viisi vuotta ja kaksi kuukautta. Muistan kirkkaasti sen hetken, kun uskalsin kiivetä ensimmäisen kerran yläköydellä Oregonin yliopiston kiipeilyseinän yläreunaan, kahdeksaan metriin saakka. Jokin loksahti. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, kolmenkympin kynnyksellä (siis mitä!), muistelen hymyillen kaikkea mitä Oregoniin muuttaminen ja sen myötä kiipeily on tuonut minun elämääni. Jokaisen kirjoittamani jutun ja julkaisemani …

Kirje siskolta

Kun rakastaa kiipeilijää, pelkää. Me istuimme vuosia vierekkäin siinä samassa vanhassa nojatuolissa. Siinä me olimme turvassa, meidän pienessä maailmassamme. Siihen maailmaan ei mahtuneet pelot eikä surut. Mutta mikään ei kestä ikuisesti. Jokainen meistä kasvaa aikuiseksi. Myös me. Mutta kun sinä lähdet kauas, palaan siihen hetkeen, siihen samaan vanhaan kauhtuneeseen tuoliin, jossa me molemmat olemme turvassa. …